Joukkovelkakirjat

Tänään käsitellään hieman enemmän sellaista aihetta, kun joukkovelkakirjat eli bondit, jotka liittyvät myös olennaisena osana sijoittamiseen. Sanana joukkovelkakirja on varmasti monelle tuttu, mutta kuinka moni sitten ihan oikeasti tietää mitä se tarkoittaa?

Tämän artikkelin ideana onkin selvittää kyseistä asiaa niin, että artikkelin luettua käsite joukkovelkakirja on tuttu juttu!

Joukkovelkakirja ei ole sama asia kuin osake

Joukkovelkakirjoja laskee liikkeelle yleisesti ottaen joko valtio, kunta tai yritys. Niissä minimimerkintä on pääsääntöisesti 100 000 euroa.
Niiden avulla ne keräävätkin rahoitusta joko pitkäaikaisiin investointeihin tai sitten valtion ollessa kyseessä, juoksevien menojen kattamiseen. Ne eivät siis ole sama asia kuin perinteiset osakkeet, sillä joukkovelkakirjan haltijalla ei ole lainkaan osuutta kyseisestä yrityksestä.

Joukkovelkakirjat ovat kuitenkin varsin hyvä tapa sijoittaa ja myös suhteellisen turvallinen sellainen, sillä esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys ajautuu konkurssiin, niin joukkovelkakirjojen haltijat ovat aina takaisinmaksuprosessissa etusijalla osakkeenomistajiin nähden. Toisin sanoen siis, konkurssitilanteessa joukkovelkakirja sijoittaja on huomattavasti paremmassa asemassa kuin osakkeenomistaja.

Bondien avulla voi kätevästi hajauttaa sijoituksia!

Joukkovelkakirjalainat eli bondit ovat siis todella varteenotettava keino hajauttaa sijoituksia, sekä pienentää riskiä, tästä syystä niitä löytyykin todella monen sijoittajan salkusta. Kun hajautetaan, niin olisikin ideaalia, että salkusta löytyisi sekä osakkeita, bondeja kuin myös käteistä. Joukkovelkakirjoja on myös olemassa erityyppisiä. Muutamat termit esiintyvät jatkuvasti joukkovelkakirjoista puhuttaessa ja siksi olemmekin laatineet myös pienimuotoisen ja selkokielisen sanaston johon tutustua.

Esimerkiksi edellä mainitut valtioiden myöntämät bondit (obligaatiot ja debentuurit), eli joukkovelkakirjat ovat varsin turvallisia, tosin niissä on kuitenkin olemassa inflaatio- ja valuuttariski. Varsinkin sellaisessa tapauksessa jos bondeissa käytetty valuutta on ollut epävakaata aiempina vuosina. Tämä onkin syy miksi monet valtion joukkovelkakirjat ovat inflaatiosidonnaisia.

Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjat taas ovat sellaisia, joissa on nimensäkin mukaisesti ennalta määritelty korko. Tämä korko pysyy siis samana koko juoksuajan ja koska korko on jatkuvasti sama, niin tämän kaltaisiin velkakirjoihin liittyy myös merkittävä korkoriski, mutta tämän lisäksi myös inflaatio riski. Joka tapauksessa kiinteäkorkoiset bondit ovat sijoitusmuotona varsin ns. perinteinen ja jopa konservatiivinen tapa sijoittaa. Niihin sijoittaessa tietääkin varsin tarkasti, että minkälaista vastinetta sijoitukselle on saatavilla.

Vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirja taas on sellainen, joka seuraa jotakin ennalta määrättyä korkoa. Usein se onkin esimerkiksi 3kk,  taikka 6kk Euribor-korko. Näissä joukkovelkakirjoissa tuotto maksetaan sijoittajalle siis yleensä kolmen kuukauden välein.
Näiden edellä mainittujen lisäksi löytyy myös vaihtovelkakirjoja, inflaatioindeksoituja bondeja sekä päättymättömiä bondeja.

Tutustu myös näihin termeihin

Kuten siis huomata saattaa, joukkovelkakirjoja on olemassa todella monenlaisia ja ne soveltuvat hyvin monen tyyppisille sijoittajille. Niihin liittyy myös useita tärkeitä termejä, joista osaa jo käsittelimme, mutta niiden lisäksi myös seuraavat termit on hyvä tuntea:

Juoksuaika – joka tarkoittaa toisin sanoen sitä, että kun juoksuaika päättyy, joukkovelkakirjan liikkeellelaskija maksaa sijoittajalle takaisin nimellisarvon. Nämä maksut voivat tapahtua myös jaksottaisesti, eli markkinoilta löytyy 10-vuoden juoksuajan bondi, 6 – 30-vuoden juoksuajan bondit, sekä 1 – 5 vuoden juoksuajan bondi. Lyhyen aikajakson bondit ovat toiselta nimeltään vekseleitä.

Eräs joukkovelkakirjoihin liitetty termi on myös tuotto eli yield – joka tarkoittaa joukkovelkakirjoista saatavaa vuotuista juoksevaa tuottoa, eli toisin sanoen kuponkituottoa.

Luottoluokitus taas kertoo aina takaisinmaksu kyvystä ja sen avulla onkin helppoa vertailla ja muodostaa riskiprofiilia.

Korkotaso joukkovelkakirjoissa taas määräytyy niiden riskisyyden, sekä juoksuajan yhteisvaikutuksesta. Luonnollisesti mitä suurempi riskisemmästä joukkovelkakirjasta on kyse, sitä suurempaa tuottoa niistä on mahdollista saada.

Hyvä kysymys on myös se, että miksi joukkovelkakirjoihin kannattaisi sijoittaa?

Ne ovat todella varteenotettava sijoitusmuoto silloin, kun halutaan tasaista ja varsin ennalta määrättyä tuottoa pääomalle. Niiden riskiprofiilia on myös todella helppo arvioida luottoluokitusten avulla ja tämän ansiosta sijoittaja voikin todella näppärästi itse valita ja arvioida, että kuinka paljon riskialttiita joukkovelkakirjoja hän portfolioonsa haluaa ottaa.

Joukkovelkakirjojen yksi suurimpia etuja on myös se, että niiden seuraaminen ei vaadi läheskään niin aktiivisia toimia kuin ns. perinteiset osakkeet. Joukkovelkakirjojen avulla omaa osakesalkkua voi myös kätevästi hajauttaa.

Joukkovelkakirjalainat ovat siis sellaisia rahoitusinstrumentteja, joiden avulla mahdollistetaan pääoman kerääminen monelta eri sijoittajalta. Niitä laskevat siis liikkeelle sekä yritykset, valtiot, kunnat kuin rahoituslaitokset. Joukkolainojen markkinat ovat siis varsin likvidejä, sillä niillä käydään paljon kauppaa.

Sijoittajalle tämä onkin todella hyvä asia, sillä joukkovelkakirjat ovat myös tarpeen tullessa helppo myydä. Joukkolainamarkkinat ovatkin maailmanlaajuisesti tarkasteltuna jopa huomattavasti suuremmat kuin perinteiset osakemarkkinat.

Joukkovelkakirjat ovat hyvin ennustettavissa olevaa tasaista tuloa!

Hyvin yleistä on, että bondit eli joukkovelkakirjat maksavat sijoittajille tuottoa kaksi kertaa vuodessa. Tämän takia ne tarjoavatkin varsin tasaisen, mutta myös hyvin ennustettavissa olevan tulovirran sijoittajalle.

Joukkovelkakirjoihin sijoitettaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Riskiprofiili
2. Joukkovelkakirjojen hinta
3. Joukkovelkakirjojen korko eli kuponkituotto
4. Yield eli joukkovelkakirjan tuotto
5. Juoksuaika
6. Luottoluokitus

Joukkovelkakirjojen hankkiminen on myös todella helppoa, sillä niitä voi ostaa joko liikkeellelaskettaessa, tai jälkimarkkinoilta, joko rahoituslaitoksen tai välittäjän kautta.

Tietyt rahastot myös sijoittavat asiakkaan puolesta joukkovelkakirjoihin ja niissä suurimpana etuna onkin hajautus. Yleisesti ottaen tällaiset rahastot nimittäin sijoittavat suureen määrään erilaisia joukkovelkakirjoja, jonka ansiosta myös luonnollisesti riskit pienenevät.

Sijoittamistapoja on siis useita erilaisia ja sekä osakesijoittaminen, treidaus kuin joukkovelkakirjatkin ovat kaikki todellakin tarkemman tutustumisen arvoisia!